Parvekeviljely lisää mielen ja ruumiin hyvinvointia

Minulla on ollut viimeiset 20 vuotta pieni rivitalopiha, jossa olen kasvattanut paljon yrttejä, tomaatteja, talvivalkosipulia ja kukkia. Muutin kerrostaloon vuosi sitten huhtikuussa 2019 ja mietin onnistuisinko kasvattamaan jotakin ravintorikasta syötävää parvekkeella ja haaveilin jo ennen muuttoa, että aloitan heti parvekeviljelyn, kun vaan säät sallivat.

Kasvattelen ruuaksi ravintorikkaita ja terveellisiä ituja sekä keräilen villiyrttejä ja ajattelin, että parvekeviljelmältä saatavat yrtit ovat erinomainen lisä hyvinvointia tukevaan ruokavalioon.

Lasitin parvekkeen välittömästi muutettuani huhtikuussa 2019 uuteen kotiini ja se on ollut kyllä hyvä päätös. Lasituksen ansiosta olen voinut tänä leutona talvena nauttia aamukahveista ja lounaista jo moneen kertaan aurinkoisina päivinä ”ulkona” lämpötilan kohotessa reilusti yli 20 asteen. Parvekeviljelyn aloittaminen ei kuitenkaan missään tapauksessa edellytä lasitusta, vaan kesällä parveketta voi hyödyntää joka tapauksessa.

Parvekkeeni on aivan normikokoinen eli 4m*2m, kulmaparveke, johon aurinko paistaa suurinpiirtein aamusta kahdeksasta iltapäivä kolmeen-neljään. Ei siis mitenkään hurja iso, muttei ihan pienikään.

Miten aloitin parvekeviljelyn?

Toin ensinnäkin muuton 4/2019 yhteydessä aikaisemman asuntoni pihalta kaiken mahdollisen mukanani:

  1. ruusukaaren
  2. lattialaatat
  3. ison määrän tavallisia kukkaruukkuja
  4. pari puista kasvilaatikkoa
  5. pienen vanhan puutarhapöydän
  6. kaksi tuolia
Ruusukaari

Uutena asiana ostin pienehkön puutarhapenkin Bauhausista ja enpä oikeastaan muuta. Niitä näyttää muuten olevan siellä edelleen myynnissä samoin kuin löytyy edelleen pari vuotta aikaisemmin ostamani kaksi kukkalaatikkoa.

Mutta multaa sitten tulikin raahattua toiseen kerrokseen satoja litroja ellei lähes tuhat ja tänä vuonna lisää ehkä 150 litraa. Ja sitten tietenkin kasveja:

Jalokärhö
Mantsuriankärhö
Villiviini
Kreikkalainen oregano
Ruohosipuli
Timjami
Salvia
Rakuuna
Sitruunamelissa
Persilja
Korianteri
Salaattia siemenistä
Mangoldi siemenistä
Kukkia taimena

Köynnöksillä runsautta

Viime kesä oli kokeilukesä. Halusin ehdottomasti kokeilla, saanko kärhöt viihtymään parvekkeellani. Olin kuljettanut yhden vuosikymmeniä vanhan jalokärhön rivitalopihalta toiselle ja aina se kukki runsaasti. Samoin minulla on ollut vuosikausia kasvamassa villiviini, jonka kasvua olen aina rajoittanut sen mukaan, mitä siitä haluan.

Nyt en lähtenyt vanhan kärhöni juurakkoa enää uudelle parvekkeelle raahaamaan, vaan ostin uuden jalokärhön Clematis Jackmaniin.

Istutin sen 43x36x20 -kokoiseen ”pyykkikoriin” ja olen kyllä varautunut siihen, että astia jää liian pieneksi jossakin vaiheessa – tai sitten ei. Niin hyvin jalokärhöni kukki jo ensimmäisenä kesänään, jolloin sen istutin, että luotan sen kukkivan useita vuosia vielä tuossakin astiassa kunhan saa hyvää ravintoa kesän aikana.

Toinen uudempi kärhötuttavuus oli Mantsuriankärhö, jonka hankin sen verran myöhään kesällä, ettei se päässyt täysin kotiutumaan. Mutta nyt se on intoutunut kasvamaan ja mielenkiinnolla odotan sen kukkivan runsaasti loppukesästä.

Villiviini kasvoi myös hurjaa vauhtia jo ensimmäisenä kesänä ja tänä kesänä joudun sen kasvua rajoittamaan, muuten hautaudun asuntooni kuin prinsessa ruusunen konsanaan.

Köynnöskokeiluni siis onnistuivat ensimmäisenä vuonna yli odotusten. Kasvatusastiat saattavat jäädä jossakin vaiheessa liian pieniksi, mutta silloin on aika vain uusia ehkä kasvit, koska en usko, että isompia astioita haluan pienelle parvekkeelleni.

Minulla ei myöskään ole ns. termoastioita, vaan yritän suojella kasvit muulla tavoin, mutta ehkä joskus ostan niitäkin. Termoastioitakin löytyy mm. Bauhausista.

Mutta sitten hyökkäsivät ötökät

Viime vuonna aloittaessani parvekeviljelyä en olisi osannut arvata, että myöskin pienen pienet ja vähän suuremmatkin tuholaiset löytävät tiensä myös parvekkeelle. Jos olisin osannut ennakoida tämän, olisin seurannut huomattavasti tarkemmin kasvien kuntoa päivittäin.

Ensimmäisenä huomasin kasvien lehtiin tulevan reikiä ja kun tutkin niitä tarkemmin, näin siellä 1-2 mittarimatoa kököttämässä lehtien alapuolella. Jonkun pienen perhosen toukkiahan ne ovat, mutta en kyllä tiedän minkä. Yllättävän nopeasti ne tuhosivat monen kasvin lehdet, ennenkuin ymmärsin aloittaa täydellisen tarkkailun ja niitähän sitten alkoikin löytyä enemmän.

Pääsin niistä vihdoinkin eroon ihan poimimalla ne käsin ja —- heittämällä parvekkeelta alas. Olen niin hmmmm. eläinrakas, että en oikein mitään raaski tappaa.,

Nämä toukat pureskelivat täysin pitsiksi myös kauniin punaiset mangoldit, jotka olin siemenestä kasvattanut.

Sitten olikin pikkuriikkisten hyönteisten vuoro – kirvoja ja muita pieniä, lentäviä ötököitä ilmestyi joihinkin kukkiin ja vihanespenkkiin. Nekin pääsivät yllättämään, kun en vielä silloin ymmärtänyt lähes päivittäin tutkia kasveja. Ruiskuttelin niiden päälle mäntysuopaliuosta, mutta nekin ehtivät kyllä tuhojaan tehdä, ennenkuin tilanne oli ohi.

Luonnonmukainen tuholaisten torjunta

En mielelläni haluaisi käyttää mitään kemiallisia tuholaistorjunta-aineita ja nyt suunittelen, miten hoidan tuholaistorjunnan luononmukaisesti tänä kesänä:

  • pidän enemmä parvekkeen laseja auki ihan tuuletksen takia
  • tarkistan kasvit päivittäin
  • kuivan ja kuuman jakson aikana ruiskutan vedellä vihannekset ja jotkut kukat puutarharuiskulla, jossa on tavallista ruiskupulloa vähän voimakkaampi suihku
  • poistan mahdolliset hyökkääjät käsin
  • käytän tarvittaessa mäntysuopaliuosta tai nokkosvettä

Mäntysuopaliuos on kätevä ja edullinen aine

2–3 dl mäntysuopaa
10 l haaleaa vettä

Ohjeella syntyy 2–3 prosentin vahvuinen seos pehmeiden hyönteisten, kuten kirvojen torjuntaan. Myös vahvempaa liuosta käytetään, mutta se voi vahingoittaa herkkiä kasveja. Kaada liuos suihkepulloon tai pumpattavaan paineruiskuun. Uusi käsittely tarvittaessa parin päivän välein. Yleensä 2–4 kertaa riittää.

Nokkosvesi tyrmää ja lannoittaa

ämpärillinen tuoreita nokkosia, kivi painoksi

ämpäri täyteen lämmintä vettä
Seisota 1–2 vuorokautta ja siivilöi. Toimii mäntysuovan tavoin torjunnassa. Noin viikon seissyt nokkosvesi on lisäksi tehokas typpilannoite. Sen päälle tekee mieli laittaa kansi, haju on tyrmäävä. Liuos laimennetaan 1:10.

  • nokkosvettä jo esiintyviin ötököihin
  • elän toivossa, etteivät ötökät tänä vuonna vieraile ollenkaan, mutta tämä tuskin toteutuu
  • jotkut kasvit häätävät tuholaisia (esim. koristekrassi, petunia, samettikukka, kehäkukka) ja tarkoitus on istutella joitakin näistä taimi sinne toinen tänne

Tein parvekkeelle myös hyönteishotellin, ja toivon mukaan sinne muuttaava porukka tuhoaa myös esim. kirvoja. Jos onnistun saamaan jonkinlaisen ötökkäpopulaation asustelemaan parvekkeelleni, en haluaisi käyttää edes mäntysuopaliuosta, koska sekin saattaa tuhota tarpeellisia hyönteisiä. Katsotaan kelpaa tekeleeni kenellekään.

Ja sitten iski härmä jopa jalokärhöön

Härmäntorjuntavinkkejä olen etsinyt talven mittaan ja tässä joitakin:

  • Lannoita maltillisesti. Liiallinen typpilannoi­tus voi edesauttaa här­män iskeytymistä. Myös voimakas leikkaaminen voi altistaaa
  • Valitse härmänkestäviä kasveja. Jotkut kasvila­jit tai lajikkeet ovat kes­tävämpiä härmää vas­taan kuin toiset. Esimerkiksi ohutlehtiset ruusut ovat paksulehtisiä lajikkeita alttiimpia härmälle.
  • Ravitse kasveja piitä sisältävällä peltokortekäytteellä. Liota 500 grammaa peltokortteen tuoreita versoja 5 litrassa vettä vuorokauden ajan. Keitä seosta sen jälkeen puoli tuntia. Laimenna vedellä ja ruiskuta kasveja. Viidestä litrasta saat valmista ruiskutetta 10–20 litraa.
  • Kokeile kotikonsteja ja ruiskuta lehdistöä veden ja ruokasoodan seoksella (3 tl ruokasoodaa, 2 tl astianpesuainetta, 4 litraa vettä TAI 2 tl ruokasoodaa, 2 tl mäntynestesaippuaa, 1 l vettä TAI 1 tl leivinjauhetta, 1 tl mäntynestesaippuaa, 1 l vettä). Myös karpalo- ja puolukkamehun sisältämä bentsoehappo voi lievittää oireita (1 osa sokeroimatonta mehua, 1 osa vettä).
  • Aloita torjunta ennen oireiden ilmaantumista ja ruiskuta kasvustoa useita kertoja kesässä.

Tuleva kesä näyttää, kuinka onnistun luonnonmukaisessa tuholaistorjunnassa ja jos ei onnistu, niin on otettava vahvemmat keinot käyttöön.

Mitä viljelen tänä vuonna?

Laitoin tammi-helmikuun vaihteessa persiljan ja pelargonian siemenet itämään ja ne ovat kasvaneet oikein hyvin. Persilja on ollut jo kuukauden ajan parvekelaatikossa ja olen sieltä lähes päivittäin napsinut sitä ruokiini. Samoin parvekkeelta saan jo ruohosipulit, oreganon ja ainakin minttua olen jo napsinut.

Parvekeviljely: persiljaa, ruohosipulia, kreikkalaista oreganoa

Lisäksi ostan vielä taimina

  • meiramin
  • salvian
  • sitruunamelissan
  • rosmariinin

Jo aikaisemmin hankin rakuunan, joka jo kasvaa hyvin ruukussa parvekkeella. Olen muuten laittanut kaupasta ostamani mintun ja villirucolan parvekelaatikkoon ja ovat aloittaneet hyvän kasvun.

Sitruunamelissan varmaankin ostan myös ruokakaupasta, mutta meiramin, salvian ja rosmariinin puutarhaliikkeestä. Jos suunnittelet laittavasi kaupasta ostamasi yrtin kasvamaan parvekepuutarhaasi, kannattaa tarkistaa jo ostovaiheessa, että ruukusta näkyvät juuret ovat vaaleahkoja, tuoreen näköisiä eivätkä hyvin tummia.

Puutarhaviljely kannattaa mielestäni aloittaa ihan kokeilemalla vaikkapa vain 2-3 lempiyrttiä tai jos haluaa kasvattaa vain kukkia niin sekin on mieltä hoitavaa puuhaa. Kasvulaatikoksi kelpaa hyvin myös kuvanmukaiset kauppakassit tai vaikka vanhan lipaston laatikostot.

Kuvan laatikot ovat tällä kertaa vain mallina, mutta tuosta jos valmistelisi ne kasvualustaksi, niin otetaan toisesta pohja pois, laitetaan laatikot päällekkäin, vuorataan muovilla, pohjalle lekasoraa tms salaojaksi (itse haen pihalta karkeaa hiekkaa, jonka ensin huuhtelen kiehuvalla vedellä), muoviin reiät kulmiin, jotta mahdollinen liika vesi valuu pois.

Ja sitten vaan multaa laatikkoon ja kasvit multaan. Näin tuon laatikostoidean jossakin amerikkalaisessa puutarhamainoksessa ja tätä kirjoittaessani innostuin itsekin ideasta niin, että saatanpa hyvin ottaa nuo laatikota kasvatuskäyttöön.

Parvekeviljely hoitaa myös mieltä

Kun kirjoitan tätä artikkelia elämme hyvin poikkeuksellista aikaa. Koronavirus on aiheuttanut meille kaikille paljon huolta ja murhetta ja monet meistä elävät karanteenissa tai karanteeninomaisissa oloissa.

Itselläni mieli vaihtelee surun ja raivon tunteista mitä syvimpään onnellisuuden tunteeseen. Ja mitä useammin teen jotakin, missä pääsen flow-tilaan eli täysin eroon kaikesta, mitä ympärillä tapahtuu, sitä innokkaammin tartun myös muihin päivän askareisiin.

On hyvin terapeuttista ollut suunnitella ja rakentaa vaikkapa tuo pieni hyönteishotelli, miettiä mitä kasveja tänä vuonna kasvattaisin, haistella mullantuoksua, kun se on kosteaa ja aurinko paistaa siihen. Ja seurata, kuinka jalokärhö jo työntää nuppujaan.

Parvekepuutarhassa kaikki on hyvin.

LIITY SÄHKÖPOSTILISTALLE

 

3 vastausta artikkeliin “Parvekeviljely lisää mielen ja ruumiin hyvinvointia

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s